“Vásihit báikki – Sággon govat muitalit”
Válden Sámi allaskuvllas duoji masteroahpu 2015. Masterfáttá ektui in dovdan nu beroštumi árbevirolaš dujiide, maid lean ruovttus oahppan. Hástuhin iežan ja lávkejin ođđa máilbmái, geahčan áššiid eambbo dáiddalaš geahččanguovllus ja lean bargan ođđa ja amas vugiin. Juo bacheloroahpuid áigge liikostin ságganteknihkkii ja govaid dahkamii, go dáiddár Britta Marakatt-Labba doalai
bargobájiid. Su bargovuohki leage leamaš munnje ovdagovvan ja lei illu ja gudni oažžut su bagadallin masterbargui. Lean beassan máŋgii bargat Britta oahpahusas ja ožžon vásihit su dáiddalaš attáldagaid ja bargolanja movttiidahtti birrasa Badje-Sohpparis.
Muitalusaid ja fearániid álgen mielastan oaidnit visuála govvan. Govaid ráhkadeapmi ja daid dulkon gáibida olbmos vuoiŋŋalašvuođa. Soaitá
muhtuniidda govva lea dušše konkrehta dáhpáhus. Sávvamis mu govat eai rahpas dakkaviđe: daid ferte dulkot ja ipmirdit muitalusa ja vásáhusa daid duohken. Muitalusaid analyseremii mu láidestii dalle girjjálašvuođa professor emerita Vuokko Hirvonen.
”Lihkohis Ovnnesduottar”
Suopmelaš dálonat beroštišgohte bálggusvuogádagas, mii soaitá beavttálmahttán sin boazodoalu ja eanangeavaheami dihto guovllus. Láddelašdáloniid stuorafidnu lei Riekkesáiddi ceggen, birra Ovnnesduoddara eatnamiid. Áidi ceggejuvvui 1896-1901 ja dan guhkkodat lei 80 kilomehtera. Sámiin ii lean šat eallinvejolašvuohta ja vearredagut sámiid vuostá bággeje olbmuid vuolgit.
”Sárás Sárái”
“Dat lea du hálddus maid dainna dagat”
Válden njuikkuma vuostá, ja eadneolbmo losimus eallinvásáhusa.
”Uldaáhku riika”
Uldaáhkku lei ávžžuhan Duomis Ánne sirdit goađi ja mannat stuora geađggi olgeš beallái dehe unna jogáža gurut beallái. Sálvvašjávrris ii galgga hukset Ulddaid dievá nala.
Olmmoš galgá eallit dihtoládje ja muitit gudnejahttit eallima visot beliid. Dološ vieruid mieldehan olmmoš galgá ođđa báikkis sivdnidit ja jearrat lobi eatnanvuložiin oažžugo bisánit báikái ja idjadit.
“Vásihit báikki – Sággon govat muitalit”, 2015