Hello Kitty
Hello Kitty – lasten brändistä saanut inspiraatio on nykyajan sovellus saamelaisen lastenkulttuuriin. Tyttäremme peri vauvana vanhan komsion, joka oli päällystetty puuvillakankaalla. Kyseessä oli ilmeisesti sisnanahkaa suojaava kerros eli käytännöllinen ratkaisu komsion valmistamisen aikana 1930-40 luvulla.
Halusin kunnioittaa perinnettä ja käytin moderniin komsioon samalla tavalla puuvillakangasta perinteisen sisnan sijaan.
Maailmanlaajuinen Hello Kitty -brändi antoi idean väritykseen, pinkki, lila ja vaaleansinisen sävyt soveltuivat hyvin saamelaiseen kulttuuriin. Uusi väritys toistuu niin komsiota suojaavassa puuvillakankaassa kuin kudotuissa nauhoissa.
Muutoin komsiossa on kaikki perinteiset elementit, kudotut nauhat ja hopea suojelemassa vauvanukkea. Tosin pitsinen silmäpeitto ei taida olla tavallinen ratkaisu?
Puun on tehnyt käsin Hannu Magga 5-vuotislahjaksi tyttärellemme.
Hello Kitty -mánáidbránda lea inspireren duoji ođđaáigásaš heivehussan sámi mánáidkultuvrii. Nieidame árbbii áhkustis boares gietkama, mii lei luvddonastton bommuldiŋggain. Lei vissa leamaš suodjin sistái, praktihkalaš čoavddus gietkama atnui 1930-40 -logus.
Háliidin gudnejahttit árbevieru ja luvddonastten bommuldiŋggain gietkama árbevirolaš sistti sadjái.
Máilmmiviidosaš Hello Kitty -bránda lea addán idea ivnniide, čuvgesruoksat, lillá ja čuvgesalit heivejit bures sámi kultuvrii. Ođđa ivnnit leat bommuldiŋggas dego čuoldagiinnai.
Muđui gietkamis leat visot árbevirolaš elemeanttat, čuolddabáttit ja silba várjaleame vávvadohká. Muhto duođas leagoson beaccečalbmealán gal dábálaš?
Gietkkamuora lea duddjon Hannu Magga 5-jagi skeaŋgan munno nieiddážii.
Teddypeski
Tytön ulkotakki on ommeltu perinteisen purkapeskin mukaisesti, mutta uudenlaisesta teddykankaasta.
Teddypeski on nykyaikainen sovellus perinteestä. Kaavoitus ja koristelu seuraavat suunnilleen vastaavan purkapeskin mallia ja koristelua.
Purkakarvaisten nahkojen saanti on nykyään haasteellista, joten halusin kokeilla miten korvata arvokas materiaali kankaalla. Takin leikkaus seuraa lapsen peskin kaavoitusta ja saumoja koristavat punaiset verkatereet aivan kuten peskissäkin tekevät. Takki kiinnitetään vetoketjulla ja se on vuorattu ohuesti.
Takki on puettu Maren Ellen päälle villahuivilla asustettuna, huivi on kiedottu saamelaislapsille tyypilliseen tapaan eteen rinnan päälle ja sidottu taakse vyötärölle.
Goanstabeaska
Nieidda olgoreadju lean gorron árbevirolaš borgebeaskka málle mielde, muhto goanstadiŋggas. Goanstabeaska lea modearna heivehus árbevierus. Minsttarasttin ja herven čuvvot sulaid borgebeaskka málle ja hervema.
Borgenáhkiid lea váttis oažžut dán áigge ja háliidin geahččaladdat mot buhttet divrras ávdnasa goanstadiŋggain. Readju lean vadjan dego máná beaskka ja sávnjjiid gaskii lea stellen rukses dearrásiid dego albma beaskkas. Readju giddejuvvo lohkkabáttiin ja das lea asehis skoađas.
Máren Ellii lean giessalan ulloliinni readju nala, mii manná ratti badjel ruossut ja lea čadnon maŋábealde.
Hääasut
Sain mieluisan tehtävän eräänä syksynä, kun nuoripari halusi minun tekevän heidän hääasunsa. Haasteellinenkin se oli teemansa suhteen. Sulhanen oli saamelaissukuinen ja morsian suomalainen, joka halusi asuunsa jotain, joka liittää hänet osaksi sulhasen kulttuuria.
Vaatteiden teemana oli vihreä, joka ei sinänsä saamelaisessa perinteessä ole tavallinen sävy.
Sulhasen puin enontekiöläisille suvuille ominaiseen pukuun vihreissä sävyissä. Morsiamen toiveena oli kokovalkoinen puku, jota koristaisi jokin duodjin elementti.
Puvun takaosaa koristaa laahuksenomainen koristenauhoin koristeltu silkkinen suikale, jossa on samantyyliset koristeet kuin sulhasen puvussa.
Headjabiktasat
Ožžon mielamiel barggu ovtta čavčča go nuorrabárra háliidii mu duddjot sudno vihačiŋaid ja -biktasiid. Oalle hástalus lei temá ektui. Irgi gulai sámisohkii ja moarsi lea suopmelaš, gii háliidii iežas headjabiktasiidda juoidá, mii laktá su oassin irggi kultuvrras.
Biktasiid ivdnin galggai leat ruoná, mii ii leat nu dábálaš sámi árbevierus váldoivdnin.
Irggi činahin eanodatlašsogaide mihtilmas gáktái ruoná ivnnis. Moarsi sávaldahkan lei ollásit vilges čuvla, mii livččii hervejuvvon juogaládje duodjái mihtilmas elemeanttain.
Biktasa maŋábeallai gorronge ruoná silkehearvva, mii lea hervejuvvon seammasullasaš hearvabáttiiguin go irggi gávtti sealgehearvvat.
Kuva Nilla-Mahtte Magga
Häälahja
“Kalkujärven morsiouslouteet ”-kuva pohjautuu tositarinaan. 1970-luvulla nuoret eivät juurikaan seurustelleet vaan hyvin nopeasti avioiduttiin. Siskoni sai kuulla vihjeitä sulhasesta, kun hänelle sanottiin laavulouteiden olevan valkoiset kuin morsiamella. Vihjaileva kiusaus toteutuu tehdyssä kuvassa.
Tematiikkansa puolesta se sopi täydellisesti häälahjaksi. Pohdin rakkautta ja sitä, miten häät konkreettisesti muuttavat varsinkin morsiamen elämää.
Moarseloavdagat
“Gálggojávrri moarseloavdagat” -govva vuođđuduvvá duohta muitalussii. 1970-logus nuorat eai jur servvoštallan muhto oalle jođánit galggai náitalit. Oabbán nárriduvvui irgeávdnasis go lohke su loavdagat leat dego moarsis. Geažideapmi boahtá ovdan duddjon govas.
Tematihkas beales dat heivii dievaslaččat headjaskeaŋgan. Suokkardallen ráhkisvuođa ja dan, mot heajat konkrehtalaččat nuppástuhttet goit moarsi eallima.
Papin vaate
Saamelaispappi Erva Niittyvuopio halusi vaatteen, jota voi käyttää virkatyön ja -aseman yhteydessä. Suunnittelin hänelle tunikan, joka on koristeltu papin kotiseudun, Utsjoen, saamenpukua mukaillen.
Tunika on verkaa ja sitä koristavat monivärisestä pellavasta ommellut kaistaleet kuten Utsjoen sukujen puvuissa on tapana.
Papin tunnukset sopivat kauluksen sisälle, jonka voi sulkea halutessaan vaikkapa hopeisella riskulla.
Báhpa bivttas
Sámibáhppa Erva Niittyvuopio háliidii biktasa, man sáhttá geavahit virgebarggu ja -sajádaga oktavuođas. Hábmejin sutnje čuvllalágan biktasa, mii lea hervejuvvon su ruovttuguovllu Ohcejoga gávtti vuođul.
Bivttas lea gorrojuvvon láđđis ja dan hervejit máŋgaivdnásaš beallemasstielasat, mat sulastahttet Ohcejoga gávtti hervema.
Báhpa virggi dovddaldagat oidnojit ovddabealis, man sáhttá giddet vaikkoba silbariskkuin.
