"Sámi seremoniijat: gásta ja konfirmašuvdna"
Sámi seremoniijat: gásta ja konfirmašuvdna –čájáhusas čohkkana máhttu ja diehtu ealliman áigge. Jearaldat ii leat dušše teknihkalaš máhttimis, muhto vuoiŋŋalaš mearkkašumis, kultuvrra čiekŋalis jurdaga oamasteamis. Dat hápmahuvvá eallimis, oaidnimis ja vásiheamis, eallima váibmosis. Kultuvra lea ovdan máŋgga dásis. Duodji guoddá mearkkašumiid, árvvuid ja muitala ávnnaslaš kultuvrra riggodagas ja máŋggabealatvuođas.
Guovddážis lea sániid addin vásáhusaide. Áššiid nammadeapmi ja eallima duohtan dahkan. Iige oaččo vajálduhttit dovdduid, jurdagiid. Lean giitevaš munnje addon skeaŋkkas – luovvalas máhtus, duostilvuođas eallit ja iežan eallinvuorbbi dohkkeheames.
Gažaldat ii leat dušše mus olmmožin, duojárin. Lean dušše gaskaoapmi sohkabuolvvaid ráiddus ja ovdanbuvttán iežan kultuvrra. Visot lea addojuvvon. Gaskkuštan ohppon áššiid, máilmmi-ipmárdusa ja árvvuid, attán ovdal manniide gudnejahttiman.
Konfirmašuvdna
Duodji lea ihána noađđi
Dál ii leat šat go jahki rihppabeaivái! Dego nu máŋgii ovdalnai geahččaletne unnon gávtti ja mihtidan seammás man olu galggan stuoridit ja rievdadit málle.
Rihppagákti šaddá juo dego rávis olbmos. Guhkit holbi ja gávttis eambbo gáiddat. Juo guhká lea leamaš vierrun válljet alit láđđi gákteávnnasin. Hearvabáttiid in sáhte aivve iežan miela mielde válljet. Dán áigge lea hui olu vielgat ja iežan čalbmi lea sohkabuolvvan ládje hárjánan eambbo ruoksadii.
Lea dehálaš, ahte Nieidan sáhttá iežas oaivila muitalit válljemiin. Sutnje lea šaddan iežas smáhkka, leanhan mun Su čiŋahan gitta unnivuođa rájes. Loahpas mun eadnin ja goarrun mearridan. Aivve dego iežan eadnán doaivumis dagai dalle.
Letne goappašagat liikostan aniliidna- ja čuvgesruoksadii dál, dán ollislašvuođas. Liidni mearrida oalle olu čiŋaid ivdnemáilmmi.
Juo moadde jagi ovdal letne ovttas geahčadan čiŋaid, háhkan silbbaid, smiehtadan ja láddadallan mearrádusa. Seremoniijai leat ráhkkanišgoahtán juo guokte, golmma jagi ovdal.
Orru konfirmašuvnna mearkkašumis lea erohus láttaniid ja sámiid gaskkas. Sámi árbevierus ráhkkanit seremoniijai guhkit áigge. Soaitá árbevierru lea eambbo ealás ja gáibida eambbo? Sápmelaš eatnis lea stuora ovddasvástádus kultuvrra guoddimis. Dovddan iežan oasi ihána noađđin.
Áigi ja árbevierut goit nuppástuvvet. Ja nu galgá ealli kultuvra dahkatge.
Ráhkkanit rihpaide
Háliidan visot ieš duddjot, mii lea juo árvu iešalddes. Čuoldigohten vuoddagiid juo guokte jagi ovdal konfirmašuvnna. Háliidan doalahit ovddeš bagadallán Morten Iŋggá oahpahan vuottamálle. Dušše veahá rievdadit ivnniid. Čuoldin lea lotkkodahtti, oaččun čiegŋut iežan duddjomii ja jurddahallat iežan áššiid, ráhkkanit vuoiŋŋalaččatnai boahttevaš rihppaseremoniijai ja nieidan rávásnuvvamii.
Dábálaččat ođasmahtán čiŋaid juoga dáhpáhusa geažil. Goarun munnuide isidiin seammasullasaš gávttiid. Dat muitalit guhkes oktasaš eallinbálgás. Lea leamaš lihkku hukset oktasaš eallima ja birgehallat guoibmin ja bearašin. Mánnáme gárvvohan šerres alihii, mii govvida nuorravuođa.
Duodji lea nissonolbmuid máhttu ja válddi geavahanvuohki. Máŋgii oaččun ieš akto suokkardallat čovdosiid, muhto dárbbu mielde mu birra lea olles nissonjoavku lagassogas. Juo vádjolan Eadni, Stuoraoabbá ja Goaski čuvvot dušše govain mu duddjoma. Leat várra eambbo mielde mu ráhkkaneamis go eallináigge – doalvvun sin máhtu ja dieđu ovddosguvlui ja duohtan dagan dan.
Sirddán Nieidasan máhtu ja jurdaga duojis. Mánnáguoktái leat šaddan duodječalmmit, soai bastiba árvvoštallat ja oaidnit, geahččat. Soames oktii jearaige diehtibago man lihkolaččat oažžuba leahkit? Jáhkán eaba dieđe, muhto soaitiba muhtumin vel ipmiridišgoahtit kultuvrra čiekŋalis dieđu mearkkašumi.
Lean seastán eatni gorron rihppagápmagiid 35 jagi. Dál dat Nieidan juolggis symboliserejit várjalusa ja guddet sivdnádusa – dan ráhkisvuođa man ieš lean ožžon. Sirddán visot dan giitosa mánnásan. Guhkit áigái ohcalan Eatni issorasat. Massen su juo beallešaddi nieidan. Eadnerohkki lea jurdagiinnán nu olu juste dál.
Duodjičalmmi hárjehuhttit
Lean dihtomielalaččat bovden iešguđet agi nissonolbmuid fárrolagaid duddjostallat. Dievdduid searvan sáhtálii dagahit unnanaš badjelgeahččama. Duddjomii servet dušše nissonolbmot, sis lea fápmu, ja bearráigeahčču. Sii hálddašit suorggi. Dievddut galget duhtat nissonolbmuid duddjonmáhttui ja liikká sohkabeliid gaskkas lea dásseárvu.
Čoagganemiin duodji deavdá arena. Ovttas mii duddjot, oahppat ja lonohallat jurdagiid. Gullat fearániid ja máidnasiid. Nannet oktiigullevašvuođa ja duodji-identiteahta. Veardádallat málliid ja humadit ođđa fuomášumiin. Ovttas mii čiegadit ja gullat iežamet unna siskkáldas jovkkožii.
Mánáin lea dehálaš beassat oaidnit ja vásihit vai duodjičalbmi ovdanišgoahtá. Lean lihkolaš go beasan iežan máhtu ja dieđu fievrridit sohkan mánáide ja nuoraide. Dán áigge lea juo ovdavuoigatvuohta beassat oassálastit soga gaskasaš gulahallamii.
Lean ilus, go mis gávdno boarrásit buolva. Man olu sis leage attáldat ja diehtu juoganládje. Liikká mun diđoštan ja lean fuolas duodjikultuvrra seailumis ja gáhttemis, danin go dat ii leat buohkaide čabočielggas. Muhto seammás illudan ja dovddan iežan sivdniduvvon olmmožin, go munnje lea addojuvvon máhttu.
Kultuvrra olggobealde boahtti rivven lea duohta. Muhto dalle duddjon lea fal dahkan, sielu haga. Gákti lea fal bivttas, heakka, eallima ja historjjá haga.
Čalbmán vuoiŋŋastit
Káren-Ánne ja Susan boahtiba rihppabeaivve činahit du. Man čáppat leatge mánnán, man čappat leage nuorravuohta! Váibmon ja
albmán vuoiŋŋastit dus, Ánne Máren Elle.
Seammás diđoštan, ahte ii leat sáhka dušše olgguldasas, čiŋain ja silbbain. Cokkat mu gorron gávtti ja čiŋaid ja seremoniija mielde sirdásat ollesolbmuid máilmmi guvlui. Visot dan ihána ja balddihahtti máilmmi, man in sáhte leat šat gohcime.
Leat ieš válljen silbbaid. Bajimus lea ráhkis Marjatta-goaskki addán risku, dannego háliidat su leahkit mielde odne. Nu máŋggat lagasolbmot čuvodit du juo áiggi don bealde. Guokte stuorit ođđa riskku muitalit du beassan. Gahpirbáttiid giddejetne gásttariskkuinat.
Silki skoahča, silbbat skilaidit. Gealdagasvuohta lea áimmuin. Gahpirbáttiid válbmet boaldimiin rávddaid. Riššahádja seahkána vuoktaspraya ja parfyma hájaide. Jierásnuvvan deavdá lanja, muhto seammás maiddái čiekŋalis ráffi.
Johtti dáidaga vuoiŋŋalašvuohta
Heahtá girku ii leat dušše visti midjiide. Doppe leat vásihuvvon máŋggat sohkamet jorggáldagat, risttalaš dáhpáhusat, kultuvrralaš rollamolsahuvvamat ja riitasirdáseamit. Ilut ja morrašat.
Fuolkkit ja lagas olbmot illudit miŋguin, juogádit dáhpáhusa lagamusaiguin ja ustibiiguin. Eahketdaččat lea bassi boddu, iehčanas vuoiŋŋalaš eallima álggaheapmi.
Sápmelaččain ii leat sáhka dušše risttalaš riittas. Dál arenas lea nieidan, performánsa sáhttá álgit. Stuora oasi ovdanbuktimis čájehallá bivttasteapmi ja čiŋaheapmi. Ja makkár mearkkášumiid iešguhtege bivttasoassi guoddá.
Ovdan lea duojára giehta, johtti dáidda, go nuorat váldet arena hálduidasaset vai ovdanbuktet performánssa. Nieidan čájehalllá oasis dievaslaččat, eadnin čuovun njuoras mielain dáhpáhusa ja oaččun bálkká guhkes ráhčamis. Duodji-čálmmiidan ožžot vuoiŋŋadusa, čiŋat iežan sivdnádusa lassin maid risttalaš sivdnádusa. Áimmus lea vuoiŋŋalašvuohta ja risttalaš vuoiŋŋalašvuohta, máŋggain dásiin.
Juohkeovttas iežas oassi ja várjálus
Ristvánhemiin lea dehálaš oassi rihppabeaivve. Girkus oainnán man olu sámi mánáin leatge fáddarat. Ristvánhemat addet dorvvu ja bagadallet eallimis. Sámiid fáttarvierru lea dehálaš sosiála ortnega addi. Ristvánhemat válljejuvvojit fuolalaččat ja válljemis čájehuvvo gudnejahttin. Risttalaš ristvánhenvuođa lassin sámi fáddaris leat earánai doaimmat ja rollát, oahpahit ja nanosmahttit máná sámikultuvrra.
Lagasolbmot, ustibat ja verddet čoahkkanit ávvudit miŋguin. Biebmo- ja gáhkkobeavddit sojadit , skeaŋgabeavdi dievvá. Doalut bistet guhká maŋiteahkedii. Čuovvovaš beaivve čoahkkanit vel buot lagamusaiguin ja guhkkin boahtán gussiiguin muittášit, illudit ja geardduhit beaivvi fearániid.
Áimmus lea maid áibbašeapmi rávisnuvvama máilbmái. Go fal munno mánnáme oaččolii eallit lihkolažžan, gávnnalii sajis. Go fal láidehus čuovolii su ja várjalus livččii juohke eallinmuttus mielde. Jávohis sávaldat mielastan bivddán roahkkatvuođa váldit vuostá vel dan, man eallin lea dárkkuhan min oassin. Danne go nu lea visot oidnojuvvon, juohkeoktii iežas mearri.
Goassige eat dieđe gean vuorru lea čuovvovaš, maid eallin lea midjiide várren. Ávvubeaivve čuovvovaš beaivve morašsáhka ollii min, Sárá-ipmi lea sirdásan áiggis agalašvuhtii.
Gásta
Sámimánnán riegáduvvo
Gásta lea sámimáná vuosttas seremoniija. Dasa laktásit máŋggalágan árbevierut ja árvvut. Unnoraš oažžu nama ja sajádaga, lahttuvuođa servošii, kollektiiva identiteahta ja olu ristvánhemiid, guoktenuppelohkái lea dábálaš mearri. Ristvánhemiid bargun lea doarjut máná ja nanosmahttit sohkagullevašvuođa ja searvvušvuođa.
Vánhenguovttos Ánne ja Nils-Heaika háliideigga mánnáseaskka áhči beal soga gástačiŋaid. Illudeimmet ráhkkanit gástii. Lea stuora lihkku ja sivdnádus searvat ráhkkaneamiide ja illudit bearraša goalmmát mánás. Moai guokte áhku- mun ja Ristiinná oabbá- oaččuime gutni duddjot Unnoračča gástačiŋaid. Vahkuid áigge jugiime ilu, go ráhkkaneimme boahttevaš ávvuboddui. Sirddiime buori dáhtu, sivdnádusa ja ráhkisvuođa čiŋaid bakte unnoražžii. Bivttas ii leat dušše goruda suodji, dat guoddá
čiekŋalis symbolihka ja ovdanbuktá buori dáhtu.
Maŋŋeleappos Unnoraš galgá oažžut čiŋaid maiddái eatnis soga árbevieru mielde. Sámi identiteahtta lea rikkis ja lea dehálaš čájehit gudnejahttima ja dásseárvvu goappánai vánhemiid ja sogaid árbevieruid ektui.
"Sámi seremoniijat: gásta ja konfirmašuvdna"
Eanodat 2020
Siida, Anar 2021
Dahkkit & Oaidnit
Ráhkkanit rihpaide -prošeakta álggii 2016, go ráhkkanišgohten nieidan Máren Elle konfirmašuvdnii. Háliidin dokumenteret proseassa ja bovdejin mielde govvejeaddji Nilla-Máhte, guhte lea mu vilbeali Máhtte-rohki bárdni. Badjel jagi kamera čuovui mu duddjoma.
Dávjá Nilppi oidnojuvvoge kameraidisguin vurkeme dáhpáhusaid, govveme luonddu, muhtumin olbmuid. Sus lea máhttu oaidnit ja ipmirdit.
Sihke dahkkin ja oaidnin sáhttá bures gohčodit bargojovkomet goalmmát lahtu, čájáhussii gráfalaš hámi addán Hannu Tikkanena. Hannu árvaleaddji ja mearrediđolaš, ámmátlaš bargovuohki lea ráfohan muhtumin duoldi dáiddalaš luovvanproseassa. Čađa gaskka geahčaimet ja oinniimet liikká seammá guvlui.