“Ruossa ruossalassii”
Lean árbevirolaččat oahppan duojár, guhte lea lávkeme ođđa bálgá nala ja lean hástuhan iežas guorahallat duoji dáidaga geahččanguovllus. Suomabealde sámi girkodáidda ii leat ožžon vel saji girkolaš doaibmaarenain.
Ožžon diŋgojumi ráhkadit dáiddabarggu ođđa doaibmadállui, mii vihahuvvui adnui čakčat 2017. Dábálaš bargovuohki eandalit dáiddabargguin lea beassat vásihit báikki ja saji gosa dat galgá boahtit. Dáiddalaš bargamis ja duddjomis lea dehálaš olahit báikki vuoiŋŋa ja gulaskuddat maid báiki háliida dutnje muitalit?
Álgojurddan mus lea leamaš ávkkástallat luonddumateriálaid ja Eanodaga guovllus dábálaš duddjonávdnasiid. Go mannen oahpásnuvvame báikái, jurdagat álge jorrat ja govat iđistit millii. Árbevirolaš duojárin in leat hárjánan hámostallat duoji, muhto dáiddabarggus lea bággu ráhkadit hápmosa: dalle iešnai oaidná ja ipmirda masa lea viggáme.
Gilbbesjávrri dálus mu humahalle hámit: čielgasit viesus lea hui dábálaš njeallječiegat hápmi ja dihtolágan ornamentihkka. Álggos orui veahá heađušteame, go mielas geavahan sámi estetihkkaipmárdussii gullevaš jorba, dipma hámiid. Fertejin mieđihit galggan kompromissa oažžut áigái sámi estetihkain ja oarjemáilmmi mihtilmas njeallječiegat ipmárdusain.
Sturrodat lei okta eaktu, mii ásahii ráji bargamii. Seainni govdodat lei badjel 3 mehtera ja allodat ovtta olu. Dan lassin seainnis lei earenoamáš sáhejuvvon njeallječiegagiin áigái ožžon hápmi, mii vel lei stellejuvvon vitnjut ja man allodatearohus gierragis lei eanemustá 8 cm. Dáiddaduodji galggai leat oalle stuoris vai dat oidno ja oažžu iežas saji stuora sáles.
Ledjen bidjan rámmáid dáidagii, sturrodaga ja mearridan hápmin gova hámi golmma oasis.
Vuođđoávnnasin háliidin geavahit luonddumateriálain sieđggaid ja rissiid. Dat leat bázáhusávdnasat go náhkiid dikšumis duojár geavaha olu sieđggaid ja dain báhcet oavssit.
Háliidin čalmmustahttit ekologalaš jurddaheami duojis ja danne válljejinge geavahit bázáhusmateriála ja botnit vuođu sieđgarissiin beallemasárppuin. Beallemasárppu fertejin guođđit oalle jođánit go stuoritlágán dáiddaduodji ii livčče bisson čoahkis ja fertejin geavahišgoahtit metállaárppu.
Dáiddabarggu temán lei ruossa ruossalassii ja ávdnasat mat mannet latnjalassii ja čuvvot njeallječiegat jurddaheami. Mosaihkkatemá čuovvu olles dáiddaduoji ávdnasiid stellema ektui ja sámi vuoigŋa boahtá ivnniin, fearggain ja ávdnasiin.
Lean geavahan láđđi, borgegápmasa, golmmalágan sistti ja bommulárppuid suona lassin. Symbolihkka boahtá ovdan loguin: govat leat sierra elemeanttat ja doibmet iehčanassii, seammás dat muittuhit Áhči, Bártni ja Bassi vuoiŋŋas.
Govaid siste leat “láset”: stuorimus láse siste lea stuorra ruossa, mii muitala kristtalašvuođas ja mii ovttastahttá unnit lásiid. Unnit lásiid lohkomearri lea njeallje: sámit orrot njealji riikkas “iehčanas” álbmogin, muhto liikká leat seammá kristalas bearrašis ruossa váikkuhanbiires.
Eanodaga sámiid čalmmustahttet duoji vuođđomateriálat: boazosápmelaččain muitalit borgegápmasat, čikŋa- ja atnudujiin fas láđđi, sisti lea lunddolaš ávnnas eandalit boazosámiid gaskkas. 1930-logu Eanodaga gávtti soadje- ja holbehervenvuogi govahallá okta láse sisdoallu. Nuppe dáfus girkostallamii sámit leat čiŋadan fiidnámusat ja danne leange háliidan áltárduojis maid geavahit fiidnámus materiálaid.
Áltárdáidda “Ruossa ruossalassii”, Kilpisjärvi 2017
Muorraruossa Iisko-Matti Näkkäläjärvi
Govat Matti Vuorma